Kuva: Pirkko Visasalo
 
FIN MVA Häämörin Sirkustyttö
(Trewater Macoy – Kultatuulen Marie Brizard)
21.12.1995 - 9.11.2004
 
Tällä hetkellä en löydä sanoja kuvaamaan suruani.
Roosa oli minulle äärettömän rakas.
Roosa oli rinnallani, kun minulla oli vaikeaa,
Roosa Rakasti elämää ja se näkyi siitä.

Kiitos Roosa yhdeksästä ihanasta vuodesta,
jonka sain kanssasi elää.
Toit elämääni niin paljon iloa.
Hyvää matkaa, Roosa, nyt sinun on hyvä olla.
Ikuisesti muisto sinusta kulkee sydämessäni,
missä ikinä kuljenkin.

Ei hyvästi, vaan näkemiin.		   Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden,
olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.

– Eino Leino

 


Aivan taivaan tällä laidalla on paikka nimeltä Sateenkaarisilta...

Lemmikit, jotka ovat olleet täällä jollekulle erityisen läheisiä, menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle. Siellä on kaikille rakkaille ystävillemme niittyjä ja kukkuloita, joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä. Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta on yllin kyllin, ja kaikilla ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.

Kaikki eläimet, jotka ovat olleet sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa; loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi, juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme menneistä päivistä ja ajoista. Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä. On vain yksi pieni asia: kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta, joka niiden täytyi jättää jälkeensä.

Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä, mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen. Sen kirkkaat silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset; sen innokas ruumis värisee. Yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmän luota lentäen yhä nopeammin yli vihreän ruohon.

Se on havainnut sinut, ja kun sinä ja rakas ystäväsi vihdoinkin tapaatte, te pysyttelette yhdessä riemukkaina jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa. Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi, kätesi hyväilevät taas rakasta päätä ja katsot vielä kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin, jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi, mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.

Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...

Kirjoittaja tuntematon


 
 
Peachdream's Manzanilla
NOU1, 6xKP, 4xSA
(FIN MVA Lovehayne Darter - Belinda)
Kasvattaja: Katja Panttila, Nokia
20.7.1993 - 30.9.1994

Muistan sen kuin eilisen päivän, kun ensimmäinen kultainen noutajani, Dana, syntyi avustuksellani tähän maailmaan, se oli kaunis heinäkuinen päivä vuonna 1993. Tähti oli syntynyt.

Heti pienestä pennusta asti Dana oli erittäin oppivainen ja hurmaava noutajan alku. Vuoden ikäisenä Dana suoritti hyväksytysti noutajien taipumuskokeen ilman pienintäkään epäröintiä. Siitäkin huolimatta, että minä olin täysin kokematon uusi noutaja harrastaja. Näyttelyissäkin ahkerasti kävimme, josta tuloksena useita KP, SA sekä PN- sijoituksia. (kaikki junnu luokasta)

Valitettavasti aivan liian aikaisin Dana otettiin minulta pois, vain vuosi ja 2kuukautta Dana sai elämästään nauttia. Syyskuussa 1994 Dana sairastui penikkatautiin, mikä lopulta mursi Danan elämänhalun. Tähti siirtyi tuikkimaan minulle taivaalta. Dana oli minulle erittäin rakas, jota usein kaipauksella muistelen. Joskus tämä maailma tuntuu erittäin epäoikeudenmukaiselta paikalta.

Suuri kiitos kasvattajalle, Katjalle, tästä arvokkaasta kokemuksesta mitä Dana mukanaan elämääni toi. Vieläkin suurempi kiitos avusta ja tuesta silloin kun suuri suru valtasi meidät. Niin avuttomia kaikki olimme, kun yritimme tämän kamalan sairauden voittaa.

” Tuiki tuiki tähtönen….”